Säännöt ja kokous

Kesäkokouksen yhteenveto.


1. Metsästysajoista päättäminen.
➢ Metsästysajoiksi päätettiin valtion ajat.
➢ Teeri:Valtion ajat jotka ilmoitetaan 8.9.2017
➢ Metso: Valtion ajat jotka ilmoitetaan 8.9.2017
➢ Metsäkaurispukin kevätpyynti: päätettiin kieltää


2. Saaliskiintiöistä päättäminen.
➢ Saaliskiintiöiksi päätettiin
➢ Yksi kanalintu metso tai Teeri poislukien koppelo
➢ Metsäkauris: 1kpl/jäsen. Mahdolliset yhteispyynnit eivät vaikuta
henkilökohtaiseen kiintiöön.


3. Rauhoitusalueista päättäminen.
➢ Rauhoitusalueiksi päätettiin seuraavasti ja alueet merkitään Reviiri.org
palveluun josta kartta lisätään seuran nettisivuille. Rauhoitusalueet eivät
koske sorkkaeläimiä ja suurpetoja.
➢ Vintturin kyläaukea.
➢ Huhtarannan alue.
➢ Turkisrehun alue.
➢ Päivänevan turvetuotantoalue.
➢ Särkkisenjärvi rauhoitetaan pois lukien sunnuntait. Pienpetojen ja
vahinkolintujen pyynti sallitaan ilman rajoituksia.


4. Vierasoikeudesta päättäminen.
➢ Vierasoikeudeksi päätettiin seuraavasti.
➢ Päiväkortti 10€ jäsen mukana, saalis pois jäsenen kiintiöstä.
➢ Vuosikortti 50€ jäsen mukana, saalis pois jäsenen kiintiöstä.
➢ Vieraskortti ei oikeuta hirvieläinten ja suurpetojen pyyntiin.
➢ Metsästysseura pidättää kumminkin itsellään oikeuden kutsua vieraita
järjestettäviin yhteispyynteihin koskien kaikkea riistaa.
➢ Seuran järjestämissä hirveä pienempien lajien yhteispyynneissä
mukana oleva vieras koiranohjaaja vapautetaan vieraskorteista.
➢ Vieraskortti maksetaan seuran tilille FI61 4912 2040 0086 95

Seuran säännöt

Yhdistyksen nimi on Kaustisen metsästysseura ry ja kotipaikka on Kaustinen.

Yhdistyksen tarkoituksena on harjoittaa järkiperusteista metsästystä ja riistanhoitoa sekä niiden edellyttämää luonnonsuojelua.

Tarkoituksen toteuttamiseksi yhdistys:

  1. Pyrkii hankkimaan itselleen jäsenmäärään nähden sopivan suuruisen metsästys- ja riistanhoitoalueen sekä huolehtii sitä koskevien sopimusten aikaansaamisesta ja voimassapitämisestä.

  2. Valvoo jäsentensä ja asettamiensa metsästyksenvartijain välityksellä sekä viranomaisten toimintaa tukemalla, että sen alueella noudatetaan metsästyksestä voimassa olevia säännöksiä ja hyviä metsästystapoja

  3. Kerää toimialueeltaan tietoja vuotuisten riistakantojen suuruudesta ja lisääntymisestä, säätelee riistan verottamista kannan kulloinkin sallimissa rajoissa sekä pitää luetteloa yhdistyksen jäsenten metsästyspäivistä, osallistumisesta riistanhoitoyöhön sekä saalismääristä.

  4. Riistakannan lisäämiseksi parantaa riistan elinympäristöä, järjestää talviruokintaa, vähentää vahinkoa tuottavia eläimiä, suorittaa tarvittaessa riistanistutuksia ja huolehtii tarpeellisten rauhoitusten aikaansaamisesta sekä järkiperäisen metsästyksen ja riistanhoidon edellyttämästä luonnonsuojelusta.

  5. Järjestää valistus- ja koulutustilaisuuksia, joissa levitetään jäsenistön ja muun väestön keskuuteen harrastusta riistanhoitoon sekä neuvontaan metsästys- ja luonnonsuojelulain, oikeiden metsästystapojen, riistanhoidon työmuotojen sekä riista- ja vahinkoeläinten tuntemusta samoin kuin saaliin oikeaa käsittelyä.

  6. Edistää puhdasrotuisten metsästyskoirien pitoa, koulutusta, käyttöä ja jalostusta

Yhdistyksen jäseniksi pääsevät ne hyvämaineiset riistanhoitoa ja metsästystä harrastavat henkilöt, jotka yhdistyksen kokouksen päätöksellä näiden sääntöjen 9§:n 14 kohdassa mainitulla tavalla jäseniksi hyväksytään. (seuran alueella asuvat, maanvuokraajat sekä perheenjäsenensä) Jäsen on velvollinen noudattamaan metsästystä harjoittaessaan ja muussa toiminnassaan yhdistyksen sääntöjä ja päätöksiä sekä suorittamaan yhdistykseen liittyessään liittymismaksun ja elokuun 10 päivään mennessä vuotuisen jäsenmaksun, joiden suuruuden yhdistyksen vuosikokous vuosittain määrää. Jäsen on velvollinen pitämään luetteloa kaikesta kaatamastaan riistasta ja tekemään siitä sekä muista riistahavainnoistaan vuosittain tai tarvittaessa ilmoituksen yhdistyksen johtokunnalle.

Jäsenen, joka rikkoo metsästyslainsäädäntöä, näitä sääntöjä, yhdistyksen kokouksen hyväksymiä ohjesääntöjä tai kokouksen tekemiä päätöksiä tai jättää jäsenmaksun suorittamatta, voi yhdistyksen kokous erottaa, jolloin vähintään kahden kolmasosan läsnä olevista yhdistyksen jäsenistä on oltava erottamisen kannalla. Samalla tavoin voidaan hyviä metsästystapoja rikkonut jäsen erottaa yhdistyksestä. Jos jäsen tahtoo erota yhdistyksestä, on hänen siitä ilmoitettava kirjallisesti johtokunnalle tai sen puheenjohtajalle tai suullisesti yhdistyksen kokouksen pöytäkirjaan. Eroava tai erotettu jäsen on velvollinen suorittamaan jäsenmaksunsa kuluvalta toimikaudelta eikä hänellä ole oikeutta saada mitään yhdistyksen kiinteästä tai irtaimesta omaisuudesta.

Yhdistyksen johtokuntaan kuuluu puheenjohtajan lisäksi kymmenen jäsentä, joiden keskuudesta johtokunta valitsee varapuheenjohtajan. Johtokunnan jäsenten toimikausi on yksi vuosi. Mikäli johtokunnan jäsen eroaa tai kuolee kesken toimikautta, valitaan hänen tilalleen yhdistyksen seuraavassa kokouksessa jäljellä olevaksi toimikaudeksi uusi jäsen. Johtokunta on päätösvaltainen silloin, kun puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja sekä vähintään puolet muista jäsenistä on saapuvilla. Puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja edustaa yhdistystä johtokunnan toimeksiannosta. Yhdistyksen nimen kirjoittaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Äänten sattuessa tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni paitsi vaaleissa arpa.

Johtokunnan tehtävänä on:
  1. Kutsua koolle yhdistyksen kokoukset, valmistaa niille esitettävät asiat ja panna kokousten päätökset täytäntöön;

  2. Hoitaa yhdistyksen rahavaroja ja muuta omaisuutta, huolehtia liittymis- ja jäsenmaksujen sekä muiden tulojen keruusta samoin kuin laatia yhdistyksen tilinpäätös päättyneeltä vuodelta;

  3. Tehdä aloitteita ja ehdotuksia yhdistyksen kokoukselle toimenpiteistä yhdistyksen tehtävien täyttämiseksi;

  4. Ottaa ja erottaa yhdistyksen toimihenkilöt, kuten sihteeri, rahastonhoitaja ja metsästyksenvartijat;

  5. Nimetä 9§:n kohdassa 16 mainitut edustajat riistanhoitoyhdistyksen kokoukseen ellei yhdistyksen vuosikokous ole asiasta toisin päättänyt;

  6. Tehdä vuokra- ja muut metsästysalueiden käyttöä koskevat sopimukset:

  7. Tehdä riistanhoitoyhdistykselle ilmoituksia ja antaa tarvittaessa lausuntoja metsästyslain 23§:n 1 momentissa tarkoitetuista epäkohdista, jotka koskevat riistakannan vaarantamista tai riistanhoidollisten toimenpiteiden laiminlyöntiä;

  8. Valmistaa yhdistyksen kokoukselle esitys riistanhoidon edistämiseksi tarpeellisesta yhteistoiminnasta naapuriyhdistysten kanssa;

  9. Toimittaa yhdistyksen kokouksen hyväksymät säännöt ja sääntöjen muutokset yhdistysrekisteriin merkittäviksi;

  10. Pitää yhdistyksen jäsenistä luetteloa sekä vuosittain ilmoittaa johtokunnan jäsenten nimet ja osoitteet asianomaiselle riistanhoitoyhdistykselle;

  11. Hoitaa yhdistyksen kirjeenvaihto ja muut juoksevat asiat.

Yhdistyksen tili- ja toimintavuosi on kalenterivuosi. Johtokunnan on esitettävä tilit ja tilinpäätös tarkastettaviksi viimeistään kymmenen päivää ennen vuosikokousta. Tilintarkastajien on annettava lausuntonsa viimeistään kaksi päivää ennen vuosikokousta johtokunnalle.

Yhdistyksen varsinaisia kokouksia ovat vuosikokous ja kesäkokous. Johtokunta kutsuu jäsenet kaikkiin kokouksiin vähintään yksi viikko ennen kokousta (Perhonjokilaakso-nimisessä sanomalehdessä julkaistulla) kokousilmoituksella.

Vuosikokous pidetään tammikuun aikana ja käsitellään siinä seuraavat asiat:

  1. Valitaan kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri;

  2. Todetaan kokouksen laillisuus;

  3. Valitaan kaksi pöytäkirjan tarkastajaa;

  4. Esitetään johtokunnan laatima toimintakertomus kuluneelta toimintavuodelta;

  5. Esitetään tilikertomus ja tilintarkastajain lausunto kuluneelta tilikaudelta, joiden perusteella päätetään tilien hyväksymisestä ja tilinpäätöksen vahvistamisesta;

  6. Päätetään tili-ja vastuuvapauden myöntämisestä johtokunnalle ja muille tilivelvollisille;

  7. Toimitetaan yhdistyksen johtokunnan puheenjohtajan vaali;

  8. Toimitetaan johtokunnan erovuoroisten jäsenten vaali;

  9. Toimitetaan kahden tilintarkastajan ja heidän varamiestensä vaali;

  10. Vahvistetaan toiminta- ja riistanhoitosuunnitelma kuluvaa toimintakautta varten;

  11. Hyväksytään toimikauden tulo- ja menoarvio sekä päätetään yhdistyksen metsästyksenvartijoiden ja muiden toimihenkilöiden palkkion määräämisestä;

  12. Määrätään yhdistyksen liittymis- ja jäsenmaksujen suuruus;

  13. Valitaan tarpeelliset jaostot;

  14. Hyväksytään yhdistyksen uudet jäsenet, jolloin vähintään kahden kolmasosan läsnä olevista yhdistyksen jäsenistä on oltava hyväksymisen kannalla;

  15. Käsitellään muut johtokunnan tai yksityisten jäsenten johtokunnalle vähintään kolme viikkoa ennen vuosikokousta esittämät ja kokouskutsussa mainitut asiat;

  16. Päätetään, miten riistanhoitoyhdistyksen kokouksesta poissaolevia metsästysyhdistyksen jäseniä edustetaan;

  17. Päätetään toimialueen riistanhoitoyhdistykselle tehtävistä esityksistä;

  18. Käsitellään muut mahdolliset esille tulevat asiat, joista ei kuitenkaan voida tehdä päätöstä

10§

Kesäkokous pidetään elokuun aikana ja päätetään siinä jäsenten ja heidän vieraittensa oikeudesta harjoittaa metsästystä yhdistyksen metsästysalueilla tulevana metsästyskautena samoin kuin niillä toimeenpantavista rauhoituksista ym. riistan suojelutoimenpiteistä sekä vierasmaksun suuruudesta. Kokouksessa voidaan tehdä päätöksiä myös muista kokousilmoituksessa mainituista asioista.

11§

Yhdistyksen ylimääräinen kokous pidetään, milloin yhdistyksen aikaisempi kokous on niin päättänyt, milloin johtokunta katsoo sen tarpeelliseksi tai milloin vähintään yksi viidesosa jäsenistä sitä johtokunnalta kirjallisesti vaatii ilmoittamansa asian käsittelyä varten. Ylimääräinen kokous on pidettävä yhden kuukauden kuluessa vaatimusten esittämisestä. Kokouskutsusta on voimassa, mitä 8§:ssä on määrätty. Kokouksessa voidaan hyväksyä uusia jäseniä.

12§

Jäsenen oikeudesta ottaa mukaansa yhdistyksen metsästysmaille yhdistykseen kuulumattomia metsästäjiä ja heidän oikeudestaan metsästää sekä muista järjestysasioista määrätään yhdistyksen kokouksen hyväksymässä metsästyssäännössä tai päätetään vuosittain kesäkokouksessa.

13§

Yhdistyksen on pidettävä luetteloa suoritetuista riistanhoitotöistä ym. toiminnasta.

14§

Yhdistys toimii jatkuvassa yhteistyössä toimialueensa riistanhoitoyhdistyksen kanssa. Toimintavuoden aikana tapahtuneista toimihenkilömuutoksista on ilmoitus riistanhoitoyhdistykselle tehtävä välittömästi ja tulee yhdistyksen antaa riistanhoitoyhdistykselle sen pyytämät tiedot.

15§

Näitten sääntöjen muuttamista ja yhdistyksen purkamista koskeva päätös on, ollakseen pätevä, tehtävä yhdistyksen kokouksessa sen jälkeen, kun johtokunta on asian käsitellyt, ja asiasta on mainittu kokouskutsussa. Päätös tulee voimaan, jos sitä on kannattanut kolme neljäsosaa äänestyksessä annetuista äänistä.

16§

Jos yhdistys puretaan, käytetään sen omaisuus viimeisen kokouksen päätöksen mukaisesti yhdistyksen toimintaa lähellä oleviin riistanhoidollisiin tarkoituksiin. Yhdistyksen arkisto on siirrettävä toimialueen riistanhoitoyhdistykselle, jolle samoin kuin yhdistysrekisteriviranomaisille on tehtävä ilmoitus purkamisesta.

17§

Muutoin noudatettakoon, mitä laissa yhdistyksistä on säädetty.

Hirven metsästys säännöt.

 

  1. Hirvenmetsästys toteutetaan kahtena seurueena. Pyyntiin aikova voi kuulua kumpaan seurueeseen tahansa. Käytettävissä olevat luvat kuten myös pyyntialue jaetaan vuosittain seurueiden lihaosuuksien mukaan. Seurueiden välinen raja on kuitenkin ainoastaan viitteellinen. Metsästykseen lähtö tapahtuu ns. omalta puolelta mutta tilanteen sitä vaatiessa pyynti voidaan ulottaa toisen seurueen alueelle, kuitenkaan häiritsemättä toisen seurueen pyyntiä. Jommankumman seurueen jo käytettyä lupamääränsä pyyntiä jatkava seurue saa ottaa koko seuran alueen käyttöönsä. Ns. hidasteleminen tavoitteena estää toisen seurueen pyynti koko alueella on kielletty. Edellä mainitut asiat valvoo ja määrittelee hirvijaosto. mahdolliset erimielisyydet ratkaisee metsästysseuran johtokunta.

     

  2. Seurueilla on käytössä ns. tasavertaisten johtajien malli. Johtajien toimikausi on yksi vuosi. Uudet jäsenet hirvijaostoon valitsee seuran vuosikokous.

     

  3. Metsästyskauden aloitusajankohta päätetään kokouksessa, jossa seurueet perustetaan. Päätöksen tekee hirvijaos kuultuaan ensin kokouksen enemmistön mielipiteen.

     

  4. Metsästyksessä noudatetaan tasavertaisuusperiaatetta eli kaikilla seurueiden jäsenillä on yhtäläiset oikeudet ja velvollisuudet.

     

  5. Seurueiden normaalit metsästyspäivät ovat metsästyskauden viikonvaihteet (la - su). Muina päivinä tapahtuvasta metsästyksestä päättää metsästyksen johtaja kuultuaan ensin seurueensa enemmistön mielipiteen.

     

  6. Metsästyksen ensimmäisen viikonlopun saalis jaetaan kaikkien lupamaksun maksaneiden kesken. Seuraavina viikonloppuina on vain pyyntiin osallistuvilla oikeus lihaosuuteen (yksi päivä = puoli osuutta). Myös muu seurueiden hyväksi tapahtunut toiminta esim. peijaisjärjestelyt voidaan laskea pyyntipäiväksi. Asiasta päättää hirvijaos.

     

  7. Seurueiden saalis jaetaan yhdessä pyyntiin osallistujien kesken.

     

  8. Hirvikoirien käytöstä ja käyttövuoroista on sovittava etukäteen. Ehdotonta tasapuolisuutta on noudatettava. Tulkintatilanteet ratkaisee metsästyksen johtaja tasapuolisuutta noudattaen.

  9. Jokaisen metsästykseen ampujana osallistuvan on hankittava riittävä ampumataito. Riittävän ampumataidon ylläpitämiseksi katsotaan riittäväksi harjoittelu ampumaradalla.

 

  1. Metsästyksen johtaja ilmoittaa metsästyksen yhteydessä tapahtuvista metsästyslainsäädännön rikkomuksista viranomaisille. Seuran sääntöjen, hyvien metsästystapojen ja metsästyksen johtajan määräysten rikkomisen käsittelee hirvijaos. Mahdollisten rangaistusten tulee olla tasapuolisia ja perusteltuja.

     

  2. Seurueiden jäsenet ovat velvollisia osallistumaan metsästyksen oheistoimintoihin kykyjensä mukaan. Esim. saaliin käsittely, lihanjako, kämpän siivous, peijaisjärjestelyt ym.

     

  3. Seurueet järjestävät peijaiset vuosittain kyläläisille ja maanvuokraajille. Peijaispäivä ei ole pyyntipäivä.

 

  1. Muut itse metsästystapahtumiin liittyvät säännöt ja suositukset seurueille hoitaa metsästyksen johtaja vuosittain.

     

  2. Hirvenpyyntiin osallistuvalla pitää olla lunastettuna henkilökohtainen osuus/osake Jahtilasta. Kaustisen metsästysseuran jäsenillä on kuitenkin mahdollisuus tulla tutustumaan hirvenmetsästykseen yhden viikonlopun ajaksi ilman osuutta/osaketta ja lihaosuutta.

     

  3. Tämä hirvenmetsästyssääntö kumoaa mahdolliset aiemmat säännöt ja sopimukset. Hirvenmetsästyssääntö käsitellään ja vahvistetaan vuosittain seuran kokouksessa.